New Decade, who this?

UUSI VUOSI, UUSI VUOSIKYMMEN

Light of the new decade shines bright

Niin se alkaa käymään vähiin ennenkuin loppuu tämä vuosi 2019, samalla vaihtuukin sitten vuosikymmen kokonaan uuteen. Voisi tässä hieman muistella mitä tästä pätkästä nyt sitten jäi käteen vuoden ja vuosikymmenen tasolla.

Aloitetaan vuodesta 2019, jonka viime vuodenvaihteessa kirjoittamani blogin lähtökohdilta ja ajatukselta tuli olla se vuosi, jonka teema olisi #onnellinenminä. No päädyttiinkö tähän sitten lopulta, osittain kyllä. Oma koti alkaa tuntua entistä enemmän omalta kodilta, jonne on kiva tulla ja jossa viihtyy, jossa pystyy rentoutumaan ja unohtamaan mieltä painavat asiat. Toisaalta sitten taas se on myös yksinäisyyden linnake joka aika ajoin on tässä konkretisoitunutkin. Vuoteen mahtui myös ikäviä asioita, jotka kulkevat mukana hamaan loppuun asti, joillekin aika tällä pallolla on liian rajallinen. Sanotaan myös se, että moni hetki kuluneessa vuodessa sai miettimään, kannattiko jumalauta antaa sen suojakuoren murentua, eihän siitä ole mitään muuta kuin harmia seurannut. Tuo suojakuori tuli rakennettua myös uudelleen tämän vuoden alkupuolella hetkellisesti, joten ei siitä näköjään eroonkaan pääse ja toisaalta säilyy ehkä ehjempänä ihmisenä sen kanssa. Kokonaisuutena tästä vuodesta voisi oikeastaan antaa oman elämän kannalta kohtalaisen 8- arvosanaksi, mutta kokonaisuus kaikesta muusta ympärillä tapahtuneesta laskee kokonaisarvosanaa reilusti.

Mitäpä sitten tämän kuluneen vuosikymmenen kanssa? Mitä siitä jäi käteen. Päällimmäisinä lasten kasvaminen pikkuneideistä jo teini-ikäisiksi reippaiksi nuoriksi neideiksi joilla on hieno tulevaisuus edessään, upeita tyttöjä! Upeita reissuja etelän lämpöön, jonne kaipaa aina uudestaan ja uudestaan. Yli puolet vuosikymmenestä tuli tehtyä töitä pelkästään yövuorossa, joten siinäkin näin loppua kohden isoja muutoksia ja nämä muutokset kantavat ja jatkuvat myös tulevaan vuoteen. Toki tähän vuosikymmeneen mahtuu myös pitkän parisuhteen ikävä päättyminen, ero, jonka jälkeen tuli koettua Rastila ja mogadishu avenue, suhteen pelastusyritys ja lopullinen ero. Muutto häntä koipien välissä epäonnistunein fiiliksin ”takaisin kotiin” äidin rakkaisiin helmoihin odottelemaan asuntoa ja sitä myöten myös lopullinen paluu itä-Helsinkiin, joka maineestaan huolimatta tuntuu kuitenkin vain juuri siltä omalta paikalta täällä pääkaupunkiseudulla, muitakin alueita on nähty. Loppua kohden aika mollivoittoisella soinnilla soinut vuosikymmen, jonka lopulla kuolemakin pääsi heiluttelemaan keskisormeaan, ei ihan naaman edessä mutta aivan liian lähellä, joka sitten sai jo oman mielialankin aika maihin ja hakemaan myös apua siihen. Sain kuitenkin ponnistettua ylös sieltä ja täällä mennään yhä edelleen, vahvempana… ja vanhempana. Niin, kasvoihan sitä itsekin toki muutaman vuoden tässä sieltä nuorehkosta 26-vuotiaasta joka tälle vuosikymmenelle astui, nyt 36-vuotiaaseen mieheen.

Uusi vuosikymmen, uusi vuosi, mitä tältä seuraavalta sitten odottaa? Josko tämän vuosikymmenen jaksaisi kantaa sellainen positiivinen fiilis ihan sinne loppuun asti, ilman negatiivisia koukeroita, voi toki tällaisen pohjoismaissa asuvan ihmisen suusta olla liikaa toivottu. Parisuhdekin voisi olla kiva, yksinäisyys rassaa ajoittain isolla kädellä. Tuo tosin vaatisi sen, että osaisin hajoittaa sen suojaavan muurin ja uskaltaa päästää ihmisen itseäni lähelle, siinäpä vuori seuraavalle vuosikymmenelle jota kiivetä.

 Mutta ehkä kuitenkin päällimmäisenä se, että pääsisi tuosta tupakasta eroon ja saisi elää terveen vuosikymmenen ilman mitään flunssaa suurempaa harmia, niin itse kuin muutkin läheiset. Toivottavasti myös lapset kasvavat ja löytävät seuraavan kymmenen vuoden aikana itselleen kaikkea mahdollista kivaa, niin opiskeluiden, työn, kuin sosiaalisten suhteidenkin kanssa. Työtä koskevista muutoksista uusi päivitys ensi viikolle.

 Kaikki muu omalle kohdalle osuva on plussaa ja se otetaan vastaan sellaisena kuin tulee.

Näiden sanojen, muisteloiden ja tunnelmien myötä aika suunnata nokka kohden skumppaa ja vuoden vaihtumista, joten oikein nautinnollista vuodenvaihdetta ihan jokaiselle ja kaikkea hyvää seuraavalle vuosikymmenelle. 2020 I’m so f*ckin’ ready for you!!

”Jos meijän rakkaus alkaa rappeutua

Muistuta mua, muistuta mua

Et haavoja on ennenki ommeltu

Jos tulee päivii kun sä itket mua ja mä itken sua

Muistuta mua, et kyyneleit on ollu myös onnesta”

-Pyhimys, Muistuta mua

Stay tuned for more… about life

-Lattiatonttu-