Start of the decade

UUDET HAASTEET

Be brave and open the door

Elämä on jännä konsepti, sitä ei koskaan tiedä mitä se eteen tuo, kesken eteläisen suomen talven pimeyden voi jostain äkkiarvaamatta aueta sinun nimelläsi varustettu ovi josta kajastaa pieni lämmin valo kutsuen luokseen, niin kävi tälläkin kertaa kun alkoi olla fiilikset osittain aika alhaalla.

Tuo ovi toi eteen mahdollisuuden tarttua täysin uusiin haasteisiin työrintamalla, täysin eri maailmaan, mihin on nykyisessä työarjessaan tottunut, kun on painanut ns. perusduunia pienellä twistillä. Nyt oikeastaan tultiin kädestä kiinni ottaen hakemaan ja annettiin mahdollisuus laajentaa osaamistaan pykälää ylemmäs ja vaikka näissä aina hetkellisesti epäilee itseään, niin se menee nopeasti ohi ja antaa juuri sen lisäenergian tämän pimeyden keskelle. Jo se motivoi, kun sinut halutaan tällaiseen mukaan ja tarjotaan se mahdollisuus. Voin sanoa sensuroimatta, että aivan helvetisti on opittavaa ja omaksuttavaa edessä nopeassa ajassa, mutta siihen aion tarttua motivoituneena, mieli avoinna ja korvat höröllä, muistivihko on hankittu ja kynä on valmiina kirjoittamaan. Tämän miehen jalka on nyt oven välissä ja siellä pysyy, I’m gonna make the most out of this! Vaikkakin kyseessä on määräaikainen paikka niin tästä otetaan kaikki oppi ja kokemus irti ja huhtikuussa katsellaan että mitäpä sitä seuraavaksi tehdään. 

Nythän me jo lähdettiin taas kulkemaan kohden valoisampaa aikaa ja pimeys alkaa taittua, uusi vuosi on alkanut ja taakse on jäänyt ehkä elämän tähän asti synkin vuosi niin monella tapaa, ettei tästä vuodesta vaan voi millään tulla mitään muuta, kuin erinomainen vuosi, uusi vuosikymmen, uusi alku, uusi suunta, kaikille. Etenkin niille joiden vuosi oli synkkä ja raskas.

Ja totta tosiaan, alkaa lähestyä se hetki, kun olen ollut tuon yrityksen palkkalistoilla 13-vuoden ajan, se on pitkä pätkä yhden työnantajan alaisuudessa, siinä on ehtinyt omistus muuttua usein, jokainen niistä on tuonut mukanaan jotain omaa ja uutta, mielenkiintoista nähdä, minne tämä uusi aika meitä kaikkia kuljettaa. Pienin askelin olen edennyt kovaa duunia tekemällä, olemalla oma itseni, en todellakaan se äänekkäin ja sanavalmiin meistä tuolla olevista, ei se en ole minä. Kovaa, tarkkaa, tunnollista ja pyyteetöntä duunia ja nyt se alkaa palkita, siinäpä kaikille ajateltavaa. Sinulle, joka olet hieman ujompi, hiljaisempi, introvertin piirteitä vahvasti henkivä, älä anna minkään noista olla este millekään, ikinä missään, sinun ei tarvitse olla se äänekkäin huomion keskipiste, meillä jokaisella on lopulta se rooli esitettävänä tässä elämän suuressa showssa, mitä vain voi tapahtua, ihan mitä vain, vaikkei se juuri siinä hiestä märkänä aivan loppu pitkän ylitöihin venyneen päivän jälkeen olisi mitenkään edes pienessä mielessä mahdolliselta tuntuva skenaario. Kaikki voi muuttua hetkessä, usko siihen.

Tehkää, jaksakaa ja uskokaa, luottakaa itseenne, joku päivä se ovi voi aueta myös just sulle joka tätä nyt luet. Suuri kiitos kaikille työkavereille, joiden kanssa on saanut tätä työtä tähän päivään mennessä vääntää, ootte super, jokainen, omalla tavallanne ainutlaatuisia, kiitos kiitos ja kiitos!

Ja jos nämä asiaan vaikuttaneet ihmiset sattuvat tämän blogin lukemaan, niin myös teille iso kiitos tästä mahdollisuudesta, lämmittää sydäntä ja tuntuu äärettömän hyvältä juuri nyt.

Minä olen motivoitunut, minä olen jopa hieman peloissani, mutta minä olen enemmän kuin valmis, let’s do this s*it!

Mut jos elämä rikkoo kaiken

Niin kuolo kyllä korjaa sen

Ja sen jälkeen liidän lailla

Mercuryn tai Leskisen

Mut sitä ennen aion vielä tarkistaa

Josko maailma aukeaa

-Ellips, Maailma On Rikki

Stay tuned for more... about life

-Lattiatonttu-